1783-1832
Paperitehtaan synty ja varhaisvaiheet
Frenckellin paperitehtaan historia ulottuu vuoteen 1783, jolloin kupariseppä Abraham Häggman perusti Tammerkosken äärelle paperitehtaan ja vaskipajan. Tämä oli Tampereen ensimmäinen teollisuuslaitos ja merkittävä askel kaupungin kehityksessä kohti teollistumista. Tammerkosken virtaava vesi tarjosi tarvittavan voiman tuotantoon ja tehdas toi alueelle työpaikkoja sekä uutta elinvoimaa. Paperinvalmistus oli tuolloin arvostettu ja strateginen ala ja Frenckellin alue alkoi nopeasti muodostua osaksi suomalaisen teollisuuden ydintä.
Häggmanin kuoleman jälkeen vuonna 1810 tehtaan osti Hatanpään kartanon omistaja Lars Gustaf Lefrén, joka laajensi aluetta ja rakennutti kivisen tehdasrakennuksen paperimyllyn viereen. Hänen leskensä myi tehtaan vuonna 1832.
1832-1928
Frenckellien aikakausi
Vuonna 1832 Helsingin yliopiston kirjanpainaja Johan Christoffer Frenckell osti kiinteistön ja rakennutti paikalle uuden, aikansa moderneimman paperitehtaan. 1840-luvun alussa Frenckellin paperitehtaaseen hankittiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone.
J.C. Frenckellin kuoleman jälkeen (1844) hänen poikansa, Frans Wilhelm Frenckell, otti tehtaan ohjat käsiinsä. Tämän jälkeen paperitehdas jatkoi nimellä J.C. Frenckell & Son Ab. Tehtaan toiminta vahvisti Tampereen asemaa paperintuotannon edelläkävijänä ja vauhditti kaupungin kasvua.
1847
Frenckell konttori
Frenckellin konttori rakennettiin 1847 ja sen rakennutti
J. C. Frenckellin poika Frans Wilhelm von Frenckell. Rakennus suunniteltiin C. L. Engelin 1830-luvulla laatiman Tampereen ruutukaavan mukaan. Näyttävän valkoiseksi rapatun kivirakennuksen ensimmäiseen kerrokseen suunniteltiin Frenckellin tehtaan konttori ja toiseen kerrokseen tehtaan johtajan asunto.
1900-luvun alku
Jugendlinnakkeen rakentaminen
Frenckellin paperitehdas sai nykyisen ulkomuotonsa arkkitehti Birger Federleyn johdolla. Federley suunnitteli tehdasalueen laajennukset jugend-tyyliin vuosina 1900–1916. Alueelle nousivat kalanterisiipi (1900–1901), paperikonesali eli puistosiipi (1904), pannuhuone ja korkea savupiippu (1905) sekä Satakunnankadun siipi ja vesitorni (1906–1916). Rakennukset muodostivat linnamaisen ja näyttävän kokonaisuuden Tammerkosken varteen. Tämä arkkitehtuuri loi Frenckellille sen nykyisin tunnetun tunnistettavan ilmeen.
Kuvassa Birger Federleyn Frenckellin laveeratut julkisivu- ja leikkauspiirustukset vuosilta 1904-1906 Frenckellin piirustuskansiosta.
1928
Paperintuotannon päättyminen
Vuonna 1928 Tampereen kaupunki osti Frenckellin tehdasalueen ja paperikoneet pysäytettiin lopullisesti. Frenckellin rooli siirtyi vähitellen teollisuudesta monikäyttöiseen kaupunkitilaan. Frenckellin konttori muutettiin kaupungin hallintorakennukseksi ja paperitehtaan entisiin tuotantotiloihin sijoitettiin harrastus- ja työtiloja sekä pienteollisuustoimintaa.
1936 laadituissa ehdotuksissa pääosa Frenckellin alueen rakennuksista meinattiin purkaa ja tilalle olisi rakennettu uusi kaupungintalo ja yhtenäinen rantapuisto. Suunnitelmat kuitenkin jäivät toteutumatta sodan ja jälleenrakennuksen myötä ja rakennukset säilyivät. Kaupungintalon rakentamisen sijaan Frenckellin paperitehdas kunnostettiin kaupungin virastokäyttöön.
1900-luvun loppu
Frenckellin merkitys ja uudet käyttötarkoitukset
1960-luvulle tultaessa Frenckellin rakennuskannan historiallinen, arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen merkitys tunnustettiin laajasti. 1940–1980-luvuilla alueella tehtiin useita uudistuksia: pannuhuone toimi ensin teknillisenä museona ja myöhemmin kirjaston lehtilukusalina, sisäpihan rakennuksia purettiin ja tiloihin rakennettiin ravintola sekä vuonna 1982 Tampereen Teatterin näyttämö.
1990–2000-luvuilla Frenckellin merkittäviä rakennushankkeita olivat kaupungin tekninen palvelukeskus sekä kevyen liikenteen silta, jotka kytkivät alueen entistä vahvemmin keskustan rakenteeseen. Näin Frenckell säilyi ja kehittyi, vaikka sen purkaminen oli aikanaan vakavasti harkinnassa.
2000-luvun alku
Laaja peruskorjaus ja kehityshanke
2000-luvulla Frenckellissä toteutettiin laaja peruskorjaus ja kehityshanke, joka nykyaikaisti rakennuksen tekniset järjestelmät ja tilaratkaisut. Vuosina 2001–2007 tehdyssä uudistuksessa rakennettiin uusia sisäisiä kulkuyhteyksiä, lisättiin välikerroksia ja otettiin ullakkotiloja toimistokäyttöön. Julkisivuja ja sisätiloja päivitettiin hienovaraisesti, alkuperäisiä rakenteita säilyttäen.
Rakennuksen ilmanvaihto ja talotekniikka uusittiin, ja tilajärjestelyt suunniteltiin vastaamaan modernin toimistokäytön tarpeita.
Vuosina 2015–2017 Frenckellin konttori palveli Tampereen kansainvälisen koulun väistötilana.
2023-2025
Frenckellin kiinteistön osto ja konttorin saneeraus
Aare Invest Oy osti Frenckellin paperitehtaan huhtikuussa 2023 ja konttorin helmikuussa 2024 Tampereen kaupungilta. Meijou Oy aloitti Frenckellin konttorin mittavat perusparannustyöt 2024 vuoden lopussa ja nosti rakennuksen arvotaloksi. Uusissa tiloissa toimivat Visit Tampere, Lexia Asianajotoimisto, Finlandia Group Oyj, Säästöpankki Sinetti ja Ravintola Madame.
2026
Frenckellin tarina jatkuu
Ikoninen Frenckellin punatiilinen rakennus siirtyy uuteen aikakauteen. 21 139,5 neliömetrin laajuinen kivirunko on tähän asti palvellut Tampereen kaupungin virastokäytössä. Nyt sen mittava saneeraus käynnistyy.